Hermopinne sääressä — pistely, puutuminen ja rasituskipu

Pinnallinen peroneushermo

Missä: hermo kulkee säären ulkosivulla peroneuslihasten välissä ja lävistää lihaskalvon noin 10–12 cm ulkokehräsen yläpuolella. Läpäisykohta on tyypillinen pinnepaikka.

Oireet:

• Puutuminen tai pistely säären alaosan ulkosivulla ja jalkapöydällä
• Ei voimanmenetystä — hermo on tässä kohtaa lähes puhtaasti tuntohermo
• Oire ilmaantuu usein juoksun tai pitkän kävelyn aikana ja rauhoittuu levossa
• Voi provosoitua kun nilkkaa käännetään sisäänpäin ja ojennetaan alaspäin

Yleisiä syitä: toistuvat nilkan nyrjähdykset, peroneuslihasten hypertrofia, lihasaitiopaineen nousu rasituksessa, tiukat kengänvarret tai luistimet.

Syvä peroneushermo

Missä: kulkee säären etuosassa tibialis anteriorin ja ojentajalihasten välissä, ja jatkuu nilkan etupuolelta jalkapöydälle. Ahtain kohta on nilkan etupuolella retinaculumin alla — tätä kutsutaan etummaiseksi tarsaalitunneliksi.

Oireet:

• Puutuminen tai pistely ensimmäisessä varvasvälissä — tämä on hermolle ominainen, hyvin pieni oirealue
• Kipu jalkapöydän päällä
• Ylemmällä tasolla myös jalkaterän nostovoiman heikkous

Yleisiä syitä: liian tiukalle sidotut kengännauhat, jalkapöydän luiset muutokset, toistuva jalkaterän ojennus.

Käytännön vihje: jos pistely rajoittuu ensimmäiseen varvasväliin, kyse on syvästä peroneushermosta melko suurella todennäköisyydellä.

Suralishermo

Missä: säären takaosassa keskiviivassa, kulkee alaspäin ulkokehräsen taakse ja jalkaterän ulkoreunalle.

Oireet: viiltävä tai polttava kipu säären ja jalkaterän ulkoreunalla, joskus puutuminen. Ei voimanmenetystä.

Yleisiä syitä: aiemmat nilkkavammat ja niiden arpikudos, akillesjänteen alueen leikkaus tai tulehdus, ganglion. Suralishermo on myös yleisin hermobiopsian ottokohta, joten leikkauksen jälkeinen oire on mahdollinen.

Tärkein erotusdiagnoosi: rasitusaitiopaineoireyhtymä

Jos säären oireet alkavat aina samalla rasitustasolla ja häviävät muutamassa minuutissa levossa, kyseessä voi olla krooninen rasitusaitiopaineoireyhtymä (chronic exertional compartment syndrome).

Siinä lihasaitio ei jousta riittävästi, kun lihaksen tilavuus kasvaa rasituksessa. Paine nousee, verenkierto ja hermon toiminta häiriintyvät.

Tyypillinen kuva:

• Oire alkaa toistuvasti tietyn matkan tai ajan jälkeen
• Puristava tai pakottava tunne, ei terävä kipu
• Puutuminen ja pistely mukana
• Häviää nopeasti kun lopettaa
• Levossa tutkittaessa kaikki on normaalia

Tämä on tärkeä tunnistaa, koska hoito eroaa. Manuaalinen hoito ja kuormituksen muokkaus auttavat osaa, mutta selvässä tapauksessa tarvitaan aitiopainemittaus ja joskus leikkaus. Jos oirekuva sopii tähän, ohjaan eteenpäin.

Muut erotettavat: tibian rasitusmurtuma (paikallinen luukipu, ei puutumista), mediaalinen tibiaalinen stressioireyhtymä eli penikkatauti (kipu säären sisäreunassa, ei hermo-oireita) ja L5-juuren ärsytys selästä.

Miten se tutkitaan

1. Oirealueen kartoitus. Tarkka tunto-oirealue kertoo useimmiten hermon: ensimmäinen varvasväli = syvä peroneus, säären alaosan ulkosivu ja jalkapöytä = pinnallinen peroneus, jalkaterän ulkoreuna = suralis.

2. Tinel-testi hermon läpäisykohdan päältä. Pinnallisen peroneushermon kohdalla noin 10–12 cm ulkokehräsen yläpuolelta.

3. Provokaatio. Nilkan asennon muutos hermon kulkusuuntaa venyttäen. Jos oire provosoituu, löydös tukee paikallista pinnettä.

4. Rasitustesti. Jos oire tulee vain rasituksessa, oiretta on syytä provosoida juoksemalla tai varvasnousuilla ja tutkia heti sen jälkeen. Levossa tehty tutkimus voi olla täysin normaali.

5. Yläpuolinen ketju. Selkä, lonkka ja polven alue tarkistetaan — sama hermo voi olla ärsyyntynyt useassa kohdassa.

Miten sitä hoidetaan

1. Rauhoita kuormitus. Vähennetään provosoivaa rasitusta 30–50 % kahdeksi viikoksi. Ei täydellistä lepoa.

2. Poista ulkoinen paine. Kengännauhojen kireys, kengänvarren korkeus ja tukisidokset tarkistetaan. Syvän peroneushermon oireissa tämä on usein ratkaiseva.

3. Kudosten vapauttaminen. Manuaalinen käsittely peroneuslihaksiin, tibialis anterioriin ja pohkeen aitioiden väliseen kalvorakenteeseen. Tavoite on lisätä kudoksen liikkuvuutta hermon läpäisykohdan ympärillä.

4. Dry needling. Neulaus säären lihaksiin — peroneus longus ja brevis, tibialis anterior, soleus. Vähentää lepojännitystä ja painetta hermon kulkureitillä. Neula ei kohdistu hermoon.

5. Neurodynamiikka. Hermon liukumista palautetaan liukuharjoitteilla. Liu'utetaan, ei venytetä.

6. Kuormituksen palauttaminen. Nilkan ja jalkaterän voima, juoksutekniikka, askeltiheys. Askeltiheyden nosto noin 5–10 % vähentää säären kuormitusta juoksijoilla.

Mitä voit tehdä itse

• Löysää kengännauhat. Erityisesti jalkapöydän kohdalta. Yksinkertaisin korjaus syvän peroneushermon oireeseen.
• Kuormituksen porrastus. Vähennä juoksumatkaa, älä lopeta kokonaan.
• Hermon liu'utus. Istuen: ojenna polvi suoraksi ja liikuta nilkkaa rauhallisesti koukistuksen ja ojennuksen välillä. 10 toistoa, 2× päivässä. Ei saa provosoida oiretta.
• Nilkan voima. Vastuskuminauha kaikkiin neljään suuntaan, 2 × 15 toistoa.
• Kirjaa milloin oire tulee. Jos se alkaa aina samalla matkalla ja häviää minuuteissa, kerro se vastaanotolla — se muuttaa epäilyn suuntaa.

Milloin hakeutua hoitoon

Varaa aika, jos:

• Säären tai jalkapöydän pistely on jatkunut yli kaksi viikkoa
• Oireet alkavat toistuvasti samalla rasitustasolla
• Juoksumatka on lyhentynyt oireiden takia
• Oireet alkoivat nilkkavamman tai leikkauksen jälkeen

Hakeudu lääkäriin ensin, jos: jalkaterän nostovoima on selvästi heikentynyt, sääri on turvonnut ja kova ja kipu on voimakas myös levossa, tai oireet ovat molemminpuoliset ja etenevät. Voimakas, levossa jatkuva paineen tunne sääressä rasituksen jälkeen vaatii kiireellisen arvion.

Yhteenveto

• Säären hermot pinteytyvät lihaskalvojen läpäisykohdissa
• Oirealue kertoo hermon: 1. varvasväli = syvä peroneus, säären ulkosivu = pinnallinen peroneus, jalkaterän ulkoreuna = suralis
• Rasituksessa alkava ja levossa häviävä oire viittaa rasitusaitiopaineoireyhtymään
• Kengännauhojen kireys on yllättävän yleinen syy
• Levossa tehty tutkimus voi olla normaali — oire pitää provosoida
• Hermoa liu'utetaan, ei venytetä

Säären oireissa ajoitus kertoo enemmän kuin sijainti. Milloin oire tulee ja milloin se häviää — se ohjaa diagnoosin.