Plantaarifaskiitti — miksi kantapää sattuu aamulla ja mikä auttaa

Miksi juuri aamu sattuu

Yön aikana jalkaterä on ojentuneena ja jännekalvo lyhentyneenä. Rappeutuneeseen kudokseen muodostuu levossa heikkoa korjauskudosta, joka repeää heti kun paino tulee päälle.

Siksi kipu on terävimmillään ensimmäisillä askeleilla ja helpottaa kun kudos lämpenee ja venyy. Sama toistuu pitkän istumisen jälkeen.

Aamukipu on niin tyypillinen, että sen puuttuminen kannattaa huomata. Jos kantapää sattuu tasaisesti koko päivän eikä helpota liikkeessä, syy on todennäköisesti muu kuin faskia.

Kantaluun piikki ei ole syy

Röntgenkuvassa näkyvä kantaluun piikki eli kannus on yleinen löydös, ja se ymmärretään usein väärin.

Piikki on seuraus pitkään jatkuneesta vedosta jännekalvon kiinnityskohdassa, ei kivun aiheuttaja. Sitä esiintyy runsaasti myös täysin oireettomilla ihmisillä, eikä sen poistaminen ole hoidon tavoite.

Käytännön seuraus: kuvantamislöydös ei muuta hoitolinjaa. Jos sinulle on sanottu että kipu johtuu piikistä, se on vanhentunut selitys.

Kaikki kantapääkipu ei ole plantaarifaskiittia

Tämä on tärkein syy siihen miksi hoito joskus ei auta. Kantapääkivulla on useita mahdollisia lähteitä:

• Jännekalvon rappeuma — aamukipu, tarkka arkuus kantaluun alapinnalla. Tavallisin.
• Baxterin hermopinne — kipu kantaluun sisäsivulla, polttava tai sähköinen, jatkuu levossa. Arvioiden mukaan merkittävä osa kroonisista kantapääkivuista on hermoperäisiä.
• Rasvatyynyn kiputila — kipu kantapään keskellä, tuntuu kuin astuisi kiveä vasten. Yleisempi iäkkäillä.
• Kantaluun rasitusmurtuma — kipu puristettaessa kantaluuta sivuilta, pahenee tasaisesti kuormituksessa.
• Akillesjänteen kiinnityskohdan vaiva — kipu kantapään takana, ei alapinnalla.

Erotus tehdään palpaatiolla ja oireen luonteella. Nyrkkisääntö: jos kipu ei rauhoitu levossa, epäile hermoa. Jos kipu on terävintä aamulla ja helpottaa liikkeessä, epäile faskiaa.

Miksi se pitkittyy

Plantaarifaskiitti on tunnetusti sitkeä. Toipuminen kestää usein kuukausia, joskus yli vuoden. Syitä on kolme.

1. Kuormitus jatkuu. Kävely on välttämätöntä, joten kudos ei saa taukoa samalla tavalla kuin muut jänteet.

2. Hoito jää passiiviseksi. Pelkkä venytys, pohjallinen ja lepo ei vahvista kudosta. Jännekalvo kestää enemmän vasta kun jalkaterän ja pohkeen lihakset vahvistuvat.

3. Syy on muualla. Kireä pohje, jalkaterän ylipronaatio, lonkan heikkous tai nopeasti kasvanut juoksumäärä ylläpitävät kuormitusta. Jos näihin ei puututa, oire palaa.

Mitä hoidossa tehdään

1. Erotusdiagnostiikka. Ensin selvitetään mikä kudos oireilee. Faskia, hermo, rasvatyyny ja luu vaativat eri hoidon.

2. Kuormituksen hallinta. Vähennetään provosoivaa rasitusta ilman että liike loppuu. Juoksumatka alas noin kolmanneksella, kova alusta pois, paljasjalka-askellus tauolle.

3. Pohkeen ja jalkaterän käsittely. Kireä pohje lisää vetoa jännekalvon kiinnityskohtaan. Soleus, gastrocnemius ja jalkaterän lyhyet lihakset käsitellään manuaalisesti. Nilkan liikkuvuus tarkistetaan.

4. Dry needling. Neulaus kohdistuu pohkeen ja jalkaterän lihaksiin — soleus, gastrocnemius, abductor hallucis, quadratus plantae — ei jännekalvoon. Tavoite on vähentää lihaksen lepojännitystä ja siten vetoa kiinnityskohtaan.

5. Progressiivinen vastusharjoittelu. Tämä on hoidon ydin ja se, mikä useimmiten puuttuu. Hidas, kuormitettu varvasnousu porrasaskelmalla, pyyhe varpaiden alla. Kuorma nousee viikoittain.

Mitä voit tehdä itse

• Hidas varvasnousu. Seiso porrasaskelmalla päkiöiden varassa, pyyhe rullalla varpaiden alla. Nouse 3 sekuntia, laskeudu 3 sekuntia. 12 toistoa, joka toinen päivä. Aloita kahdella jalalla, siirry yhteen kun onnistuu kivutta.
• Jännekalvon venytys istuen. Nosta jalka polven päälle, vedä varpaita ylöspäin ääriasentoon 5–6 sekuntia. 20 kertaa aamuin illoin. Tehokkain juuri ennen sängystä nousua.
• Kenkä. Riittävä iskunvaimennus ja kantatuki. Kantakorotus voi helpottaa akuutissa vaiheessa.
• Ensimmäiset askeleet. Tee venytys sängyssä ennen kuin nouset. Se vähentää aamukipua heti.
• Pallorullaus varoen. Auttaa faskiaan, mutta pahentaa jos kipu onkin hermoperäistä. Jos rullaus tuottaa polttavaa tai sähköistä tunnetta, lopeta.

Milloin hakeutua hoitoon

Varaa aika, jos kipu on jatkunut yli kuusi viikkoa, omahoito ei ole auttanut, kävelymatka on lyhentynyt, tai kipu on polttavaa tai säteilevää.

Hakeudu lääkäriin, jos kantapää on turvonnut ja kuumottava, kipu alkoi äkillisesti hypystä tai iskusta, kipu tuntuu myös kantaluuta sivuilta puristettaessa, tai jalkaterässä on tunnottomuutta ja voimanmenetystä.

Yhteenveto

• Plantaarifaskiitti on jännekalvon rappeuma, ei tulehdus
• Aamun ensiaskeleet ovat tyypillisin tunnusmerkki
• Kantaluun piikki on seuraus, ei syy — sitä on myös oireettomilla
• Jos kipu ei rauhoitu levossa, epäile Baxterin hermopinnettä
• Venytys yksin ei riitä — jännekalvo vahvistuu vastusharjoittelusta
• Toipuminen vie kuukausia, ei viikkoja

Kantapääkipu on hoidettavissa, kunhan hoidetaan oikeaa kudosta.