Olkapääkipu – mitä oikeasti kannattaa tehdä

Impingement-myytti ei yksin selitä kipua

Vuosikymmeniä olkapääkipua selitettiin “pinneellä” tai “puristuksella”, jossa olkalisäke (acromion) painaisi kiertäjäkalvosimen jänteitä.

Tämän ajatuksen pohjalta tehtiin paljon akromioplastialeikkauksia.

Nykyinen tutkimus kuitenkin osoittaa, että asia ei ole näin yksinkertainen.

Esimerkiksi:

• olkalisäkkeen ja olkaluun välinen tila ei selitä suoraan kivun voimakkuutta
• lapaluun asento ei yksin aiheuta kipua
• leikkaus ei monissa tutkimuksissa ole ollut tehokkaampi kuin harjoittelu tai lumeleikkaus

Nykyään käytetään usein termiä RCRSP (rotator cuff-related shoulder pain), eli kiertäjäkalvosimeen liittyvä olkapääkipu.

Kipuun vaikuttavat usein yhdessä:

• kuormitus
• ikä ja palautuminen
• stressi ja psykososiaaliset tekijät
• hermoston herkistyminen
• unen määrä ja yleinen kuormitus

Tutkimusnäyttö: FIMPACT-tutkimuksessa artroskooppinen subakromiaalinen dekompressio ei ollut pitkällä seurannalla tehokkaampi kuin lumeleikkaus tai harjoitteluterapia.

Miksi olkapää oireilee?

Kiertäjäkalvosin koostuu neljästä lihaksesta, jotka stabiloivat olkaniveltä ja osallistuvat käden liikkeisiin.

Kun kuormitus ylittää kudoksen sietokyvyn – tai kudos ei ole tottunut kuormaan – olkapää voi ärtyä.

Tämä voi näkyä esimerkiksi:

• jännekipuna (tendinopatia)
• ärsytyksenä
• osittaisena repeämänä
• liikerajoituksena

Tendinopatia tarkoittaa jänteen kuormitusperäistä häiriötä. Kyse ei yleensä ole varsinaisesta tulehduksesta, joten pelkkä lepo ei usein ratkaise ongelmaa ja tulehduskipulääkkeet eivät korjaa jänteen toimintaa. Sopiva ja asteittainen kuormitus on yleensä tärkein osa kuntoutusta.

Monilla ihmisillä näkyy olkapäässä repeämiä magneettikuvissa ilman oireita. Erityisesti yli 60-vuotiailla kiertäjäkalvosimen muutokset ovat yleisiä myös täysin kivuttomissa olkapäissä. Siksi kuvantamislöydös ei automaattisesti tarkoita, että se on kivun varsinainen syy.

Frozen shoulder tarkoittaa olkanivelen kapselin jäykistymistä. Tyypillisesti siinä on kolme vaihetta:

1. kipuvaihe
2. jäykkyysvaihe
3. sulatusvaihe

Tila voi kestää pitkään, joskus 1–3 vuotta, mutta oikealla hoidolla oireita voidaan usein helpottaa merkittävästi.

Olkapää ei toimi erillään muusta kehosta. Niskan hermot sekä rintarangan liikkuvuus vaikuttavat usein myös olkapään toimintaan ja kipuun. Siksi hyvä tutkimus ei keskity vain itse olkaniveleen.

Mitä hoidossa yleensä toimii?

1. Progressiivinen harjoittelu

Tämä on yleensä tärkein yksittäinen tekijä. Jänne tarvitsee sopivaa kuormitusta vahvistuakseen, ja täydellinen lepo voi pitkittää oireita. Kuormitusta lisätään asteittain sen mukaan, mitä kudos kestää.

Hyvä nyrkkisääntö:

• harjoittelun aikana kipu saa olla korkeintaan noin 5/10
• oireiden pitäisi rauhoittua takaisin normaalitasolle seuraavaan päivään mennessä

Tutkimuksissa progressiivinen harjoittelu vähentää kipua ja parantaa toimintakykyä selvästi.

2. Manuaalinen terapia harjoittelun tukena

Manuaalinen terapia ei yleensä yksin ratkaise ongelmaa, mutta se voi helpottaa kipua ja tukea harjoittelua. Esimerkiksi rintarangan mobilisaatio, pehmytkudoskäsittely ja nivelten liikkuvuuden parantaminen voivat auttaa olkapään kuormituksen normalisoitumisessa.

Tutkimuksissa harjoittelun ja manuaalisen terapian yhdistelmä on tuottanut parempia tuloksia kuin harjoittelu yksin.

3. Osteopaattinen hoito

Osteopaattisessa hoidossa huomioidaan usein koko toiminnallinen ketju: olkapää, rintaranka, kaularanka, hengitys, lihastasapaino ja hermoston kuormitus. Tavoitteena ei ole vain oirekohdan käsittely, vaan koko alueen toiminnan tukeminen.

4. Dry needling

Dry needling voi auttaa vähentämään lihasjännitystä ja kipua erityisesti kiertäjäkalvosimen alueella. Tutkimusten perusteella dry needling toimii parhaiten osana laajempaa hoitokokonaisuutta – ei yksinään.

Frozen shoulder vaatii hieman eri lähestymistavan

Frozen shoulder ei ole sama asia kuin tavallinen kiertäjäkalvosimen kuormitusongelma. Hoidossa painotukset vaihtelevat eri vaiheissa: alkuvaiheessa kivun rauhoittaminen, myöhemmin liikkuvuuden palauttaminen ja lopuksi voiman ja toiminnan harjoittelu. Joissain tapauksissa kortisoni-injektio voi helpottaa voimakkainta kipuvaihetta.

Kolme asiaa, joita ei yleensä kannata tehdä

1. Täydellinen lepo

Liikkumattomuus heikentää kudosten kuormituskestävyyttä ja voi lisätä kipuherkkyyttä. Useimmiten olkapää hyötyy hallitusta liikkeestä. Liike on lääke – oikeassa määrin.

2. Toistuvat kortisonipiikit

Yksittäinen kortisoni-injektio voi joskus auttaa akuutissa kipuvaiheessa. Toistuvat injektiot voivat kuitenkin heikentää jännekudosta pitkällä aikavälillä.

3. Leikkaus liian aikaisin

Useimmissa tapauksissa konservatiivinen hoito kannattaa kokeilla ensin. Leikkausta harkitaan yleensä vasta silloin, jos oireet jatkuvat kuukausia, toimintakyky on selvästi heikentynyt tai kuntoutus ei auta riittävästi.

Milloin hakeutua arvioon?

Hakeudu tutkimukseen, jos:

• kipu jatkuu yli 6 viikkoa
• käden voima heikkenee selvästi
• kipu häiritsee unta
• harjoittelu pahentaa oireita jatkuvasti
• olkapää tuntuu lukkiutuvalta tai epävakaalta

Jos oireisiin liittyy puutumista, pistelyä, äkillinen voimanmenetys tai tapaturma, tilanne kannattaa arvioida terveydenhuollossa ennen manuaalista hoitoa.

Yhteenveto

• Olkapääkipu ei yleensä johdu pelkästä “pinteestä”
• Suurin osa olkapääkivuista paranee ilman leikkausta
• Progressiivinen harjoittelu on tärkein osa kuntoutusta
• Manuaalinen terapia voi tukea harjoittelua
• Täydellinen lepo harvoin auttaa pitkällä aikavälillä
• Myös niska ja rintaranka kannattaa tutkia

Jos tämä resonoi ja olkapää oireilee, voit varata ajan tutkimukseen ja hoitoon.