
Särky tuntuu ohimossa tai silmän takana, mutta lähde on purentalihaksissa. Selvitetään onko päänsärkysi leukaperäinen – ja hoidetaan syy.
Helpotus jo 1–3 käynnillä.
Töölö · Haaga · Vantaa
Ei lähetettä. Sopii myös ensikertalaiselle.
Etkö ole varma sopiiko hoito sinulle?
Laita viesti – katsotaan yhdessä– Särky painottuu ohimoon, silmän taakse tai korvan eteen
– Päänsärky on pahin heräämisen jälkeen
– Leuka on väsynyt tai arka pureskellessa
– Hampaissa on kulumaa tai narskuttelua on todettu
– Särky lisääntyy stressijaksoilla ja pitkissä ruutupäivissä
– Kipulääke auttaa vain hetkeksi, koska kuormitus jatkuu
Kyse ei ole aina vain yhdestä kohdasta.
Päänsärky ei aina synny päässä – se voi olla heijastekipua purentalihaksista.
Temporalis-lihas peittää koko ohimoalueen, ja sen triggerpisteet heijastavat kipua otsaan, kulmakarvan yläpuolelle ja hampaisiin.
Kun purenta on ollut jännittyneenä koko yön, aivorunko saa aamulla jatkuvaa kipuviestiä – ja pää särkee ennen kuin päivä on alkanut.
Kun syy löydetään, keho alkaa vapautua.
Temporalis on purentalihas, mutta se sijaitsee siellä missä ihminen kokee päänsärkynsä: ohimoluun päällä, viuhkamaisena levynä korvasta otsaan. Kun lihas on kroonisesti tonisoitunut, siihen kehittyy triggerpisteitä – paikallisia supistuneita sarkomeerivyöhykkeitä, joissa verenkierto on heikentynyt ja kudos happamoitunut. Triggerpisteen heijastekipualue on tutkimuksissa kartoitettu tarkasti: temporaliksen etuosa heijastaa otsaan ja yläetuhampaisiin, keskiosa ohimoon ja takaosa korvan taakse. Potilas kokee tämän jännityspäänsärkynä, koska kipu tuntuu siellä minne se heijastuu, ei siellä mistä se lähtee.
Toinen puoli selityksestä on hermostollinen. Kolmoishermon (n. trigeminus) kolmas haara hermottaa purentalihaksia, ja sen tuntoviestit päättyvät aivorungon trigeminocervikaaliseen ytimeen – samaan tumakealueeseen, johon ylimmät kaulahermot C1–C3 tuovat viestinsä niskan syvistä lihaksista. Kun purentalihaksista tulee jatkuvaa nosiseptiivista syötettä, tumakkeen hermosolut sensitisoituvat: kynnys laskee, ja aiemmin neutraali ärsyke – pureskelu, haukottelu, niskan asento – alkaa tuottaa kipua. Tämä konvergenssi selittää myös miksi leukaperäinen päänsärky tuntuu usein samanaikaisesti niskan tyvessä.
Kolmas tekijä on yöaikainen kuormitus. Bruksismin aikana purentalihakset työskentelevät jaksoissa, joiden voima ylittää tahdonalaisen puremisen. Lihas ei pääse palautumaan levossa, ja aamun päänsärky on käytännössä lihasperäinen ylikuormitusoire. Siksi hoidossa ei riitä pelkkä ohimon käsittely: kuormitus on purettava purentalihaksista, niskan yläosasta ja hermoston vireystilasta yhtä aikaa.
Selvitän ensin onko särky leukaperäistä, jännityspäänsärkyä vai migreeniä
Käsittelen temporaliksen ja masseterin triggerpisteet ulkokautta
Käytän tarvittaessa dry needlingiä purentalihaksiin – en suun sisäistä käsittelyä
Vapautan yläniskan (C0–C3) segmentit, joissa hermoyhteys päänsärkyyn syntyy
Rauhoitan hermoston vireystilaa hengitystyöllä
Saat ohjeet yöaikaisen puristuksen ja ruutupäivän kuormituksen vähentämiseen
Yhdistän osteopatiaa, dry needlingiä ja manuaalista käsittelyä.
Et tarvitse tietää etukäteen mistä kipu johtuu.
Haluatko helpottaa leukaperäistä päänsärkyä?
Päänsärkypäivien määrä vähenee
Aamusärky helpottaa
Ohimon ja silmänseudun paine kevenee
Purenta kestää pureskelua paremmin
Vähemmän särkylääkkeen tarvetta
"Luulin sitä migreeniksi vuosia. Kun ohimolihakset ja niska käsiteltiin, aamupäänsärky jäi pois."
— Google-arvostelu
Tyypillisiä merkkejä ovat ohimoon tai silmän taakse painottuva särky, aamuinen paheneminen, leuan väsyminen pureskellessa sekä se, että ohimolihaksen painaminen toistaa tuttua särkyä. Ensikäynnillä testaan tämän provokaatiokokeilla.
Leukanivelen ja purentalihasten hoito kohdistuu nivelen toimintaan, naksumiseen, lukkotiloihin ja purentalihasten kuormitukseen. Tällä sivulla on kyse päänsärystä, jonka lähde on leuassa. Jos pääoireesi on leuan naksuminen, jäykkyys tai purentalihasten kipu, katso leukanivelkivun ja purentalihasten hoito.
Leukaperäinen särky on useimmiten jännityspäänsärkytyyppinen: molemminpuolinen, puristava, ei pahene rasituksessa eikä siihen liity valonarkuutta tai pahoinvointia. Purentajännitys voi kuitenkin myös laukaista migreenikohtauksia sensitisaation kautta – silloin hoidon tavoite on kohtausten harventaminen, ei niiden poistaminen.
En. Työskentelen ulkokautta manuaalisesti ja tarvittaessa dry needlingillä. Suun sisäinen käsittely ei kuulu työtapaani, eikä se ole tarpeen temporaliksen tai masseterin kuormituksen purkamiseen.
Lihasperäisessä säryssä muutos tuntuu tavallisesti 1–3 käynnin aikana. Jos oire on jatkunut vuosia ja hermosto on sensitisoitunut, realistinen jakso on 4–6 käyntiä, ja mukana kulkee aina omahoito-osuus. Jos särky ei muutu lainkaan, ohjaan sinut hammaslääkärin purenta-arvioon tai lääkärin selvittelyyn.
Varaa aika helposti verkossa tai laita viesti.
Aikoja rajoitetusti viikoittain.